Uutiskirje 10/2007

Unkariin on perustettu eurooppalaisten kulttuuri-instituuttien verkosto. EUNIC-verkosto toimii osana eurooppalaista instituuttiyhdistystä (Network of European Union National Instituties for Culture EUNIC). Verkoston perustaminen vahvistettiin allekirjoitustilaisuudessa Itävallan suurlähetystössä, Budapestissa 2. lokakuuta.

Unkarin EUNIC-verkosto on epämuodollinen foorumi, johon kuuluu nyt 12 kulttuuri-instituuttia. Verkoston piirissä Unkarissa toimivat instituutit voivat edistää keskinäistä dialogia ja tuoda näin esiin eurooppalaisen kulttuurin moninaisuutta. Tarkoitus on myös toteuttaa yhteisiä projekteja. Myös Finnagora on mukana verkostossa. "Jäsenyys tarjoaa Finnagoran kaltaiselle pienelle instituutille erinomaisen kontaktipinnan. EUNICissa solmimme uusia kumppanuuksia, joista toivottavasti syntyy tulevaisuudessa yhteisiä hankkeita", toteaa johtaja Hanna Helavuori.

Lahden Muotoiluinstituutin nuorten designerien näyttely avautui Finnagorassa 10. lokakuuta. Näissä kauniissa puitteissa esittäytyy nyt myös kaupunki, josta näyttely on saapunut: Lahti Regional Convention Bureau ja Finnagora järjestävät yhdessä ammattilaisiltapäivän 5. marraskuuta. Tilaisuus on suunnattu unkarilaisille matkailualan ja eri yritysten edustajille sekä muille asiantuntijoille. Ideana on esitellä Lahden seutua kansainvälisten kongressien, kokousten, messujen ja yritystapahtumien järjestämiskohteena.

Lahti ja sen järvimaisemien hallitsema ympäristö on varsin lähellä pääkaupunkia, vain 50 minuutin ajomatkan päässä Helsingin lentoasemalta. "Kilpailuetunamme on hintataso: hotellimajoitusten ja kongressikeskusten hinnat ovat puolet Helsingin tasosta. Lahdesta löytyy vankkaa tapahtumajärjestämisen osaamista: konsertti- ja kongressikeskus Sibeliustalo Vesijärven rannalla oli muun muassa päänäyttämönä vuosi sitten järjestetyssä epävirallisessa EU-huippukokouksessa", kertoo Juha Haapanen Lahti Regional Convention Bureausta. Alueen monet järvet tarjoavat unkarilaisille pohjoista eksotiikkaa, paljon mahdollisuuksia vesiurheiluun, saunakulttuuriin tutustumiseen, sisävesiristeilyihin. Talvisin alue takaa Etelä-Suomen oloissa ainutlaatuisen hyvät talviharrastusolosuhteet.

Lahti Regional Convention Bureau markkinoi Lahden seutua kongressijärjestämisen ammattilaisille. Kulttuuriakaan ei ole unohdettu – mukana markkinoinnissa ovat mm. Sibeliusfestivaalit, kansainvälinen urkuviikko, Lahden tiede- ja yrityspuisto sekä urheilutapahtumat. Sibeliustalon maine konserttikeskuksena on kiistaton: talon konserttisali on valittu Gramophonen vertailussa maailman viidenneksi parhaaksi.

Uhkaava työvoimapula kotimaan markkinoilla on tosiasia miltei koko Euroopassa, myös Suomessa. Kuitenkin työtä tekemään etsitään edelleen harvoin työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Työvoimatoimiston selvityksestä käy ilmi, että vuonna 2006 avoimiin työpaikkoihin etsittiin aktiivisesti ulkomaista työntekijää vain 3 prosentissa tapauksista.

Tilanne on nyt muuttumassa. Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa voidakseen turvata palvelut tulevaisuudessa. Helsingin kaupunki palkkasi keväällä maahanmuuttojohtajan ensimmäisenä Suomessa.

Ulkoasiainhallinto on myös mukana työvoimatalkoissa. Budapestin Suomen suurlähetystö on käynnistämässä pilottiprojektia, jossa yhteistyökaupunkeina ovat Helsinki, Turku ja Tampere. "Tekeillä on strategia siitä, miten Suomeen töihin haluavat unkarilaiset ja Suomen työvoimapula-alat kohtaisivat paremmin. Yksittäisiä työpaikkoja lähetystö ei voi alkaa välittää – kyse on laajakantoisemmasta hankkeesta, johon tarvitaan ministeriön lisäksi monia partnereita", kertoo lähetystön konsuliasiainhoitaja Raimo Pahkasalo.

Unkari liittyy Schengen-alueeseen vielä ennen joulua, mikä helpottaa liikkuvuutta entisestään. Myös suomen kielen taitajia löytyy Unkarista esimerkiksi naapurimaita enemmän. Haasteena on mm. unkarilaisen työvoiman vähäinen liikkuvuus: unkarilaiset eivät perinteisesti ole olleet halukkaita muuttamaan työn perässä edes kotimaan sisällä.

Kielenkääntämisen ja tulkkauksen tarve kasvaa Suomessa eri aloilla jatkuvasti. Ammatin arvostus ei kuitenkaan nouse samassa tahdissa. "Yhä törmää siihen asenteeseen, että kuka tahansa kieltä taitava osaa kääntää", kommentoi toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Kääntäjien ammattijärjestö KAJ:sta. Lisäksi globalisaatio jyrää – usein suomalaisen kannalta huonoon suuntaan: "Suomen kustannustaso on korkea, mutta suomalainen kääntäjä kilpailee edullisemman hintatason maiden kääntäjien kanssa samoista töistä, samoilla hinnoilla", kertoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja Kaijamari Sivill. Myös Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan arvostus on laskussa. Lehti on tutkinut 380 eri ammatin arvostusta useana vuonna, ja vielä 2001 kääntäjän ammatti oli sijalla 77; vuonna 2004 sijoitus oli enää 97. Virallisella tasolla alan merkitys kyllä tunnustetaan: Suomessa on esimerkiksi jo vuosikymmeniä ollut yliopistotasoista koulutusta asiatekstin kääntäjille ja tulkeille, mitä ei läheskään kaikkialla ole.
 
Fiktion kääntämisen haasteisiin ja etenkin näyttämötekstin kääntämisen erityispiirteisiin perehdyttiin Finnagoran järjestämässä draamakäännösseminaarissa syyskuun lopussa. Intensiivistä viiden päivän työpajaa veti palkittu suomentaja, dramaturgi Jukka-Pekka Pajunen, ja mukaan oli kutsuttu kuusi suomesta unkariin kääntävää osallistujaa. Hyvin onnistuneessa työpajassa lähemmän tarkastelun kohteena oli Laura Ruohosen näytelmä Yksinen. Pajunen näkee kaunokirjallisuuden kääntämisen tilanteen ristiriitaisena. "Suomentamista ei juuri arvosteta, vaikka toisaalta taso on kova: meillä kääntäjien ja kustantamoiden itsekritiikki on ankarampaa kuin monessa muussa maassa, eikä harrastelijoita paljon ole", hän summaa.

Euroopan komissio järjestää marraskuussa koululaisten käännöskisan, jossa nuoret voivat kokeilla, millaista kääntäjän työ on. Kilpailijat kääntävät lyhyen tekstin miltä tahansa Euroopan unionin viralliselta kieleltä mille tahansa toiselle EU-kielelle. Käännösten arvioinnissa huomioidaan tekstin helppolukuisuus ja käännösratkaisujen luovuus sekä se, ovatko termit oikeita ja kielenkäyttö luontevaa. 27 kääntäjälahjakkuutta, yksi kustakin jäsenvaltiosta, palkitaan Brysselin-matkalla.

Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kuolemasta on kulunut 450 vuotta. Agricola 2007 -juhlavuoden kunniaksi Suomessa järjestetään monia tapahtumia, hankkeita ja kilpailuja. Valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin Agricolan päivänä 9. huhtikuuta. Sanasista kaunein -äänestys huipentaa juhlavuoden: kisassa valitaan suomen kielen kaunein sana. Tulokset julkistetaan Suomen 90. itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on valtava merkitys suomalaiselle kulttuurille. Hän loi perustan suomenkieliselle kirjallisuudelle ja teki merkittäviä käännöstöitä. 1540-luvulla ei ollut vakiintunutta tapaa kirjoittaa suomea, joten Raamattua kääntäessään Agricola joutui samalla luomaan suomen kirjakielen. Suomen ja ruotsin lisäksi Agricola osasi latinaa, saksaa, kreikkaa ja hepreaa. Agricola teki kauaskantoista työtä myös kirkon uudistajana sekä rauhantekijänä ja diplomaattina Ruotsin ja Venäjän välillä.

Naisen johtama yritys on kymmenisen prosenttia kannattavampi kuin yritys, jonka toimitusjohtajana on mies. Tämä käy ilmi Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus –selvityksestä, joka julkaistiin syyskuun lopussa. Selvityksestä ilmenee, että naisjohtajuuden ja yrityksen kannattavuuden välillä on selvä yhteys, joka ei selity yritys- tai toimialakohtaisilla eroilla. Se, että yritysten hallituksissa on mukana naisia, näyttää vaikuttavan samansuuntaisesti. Selvityksessä on käytetty mittarina sijoitetun pääoman tuottoa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn analyysinä julkistettavan selvityksen tekijät ovat tutkija Annu Kotiranta, professori Anne Kovalainen ja tutkimusjohtaja Petri Rouvinen. He selittävät tulosta muun muassa sillä, että todennäköisesti johtavaan asemaan päätyneet naiset ovat miehiä valikoituneempia ja näin keskimäärin pätevämpiä. Tutkimuksen aineisto on laaja: mukana olivat kaikki suomalaiset, vuonna 2003 vähintään kymmenen henkilöä työllistäneet osakeyhtiöt - yhteensä 14 020 yhtiötä. Analyysi naisten johtamien yritysten kannattavuudesta on osa EVAn Naiset huipulle -hanketta.

Suomalaisyritysten toimitusjohtajista alle kymmenesosa ja hallitusten jäsenistä alle neljäsosa on naisia. Unkarissa naisten osuus yritysjohdossa on vielä pienempi, ja muutoinkin naisten osallistuminen päätöksentekoon on selvästi Suomea vähäisempää. Naisten poliittisia oikeuksia, Unkarin ja Suomen naisten tilannetta ja tasa-arvokysymyksiä käsitellään Budapestin Suomen suurlähetystön järjestämässä asiantuntijaseminaarissa 8. marraskuuta. Suomalaisnaisten äänioikeuden 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävän seminaarin pääpuhujana on hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.

• European urban audit –tutkimus osoittaa, että Helsingin asukkaat ovat Euroopan tyytyväisimpiä kaupunkinsa kulttuuripalveluihin
  
  
• Värttinä juhlii ensi vuonna 25. vuottaan - kokoelmalevy näki päivänvalon
  
  
• Suomalainen tanssi nyt verkossa entistä laajemmin: Tanssin Tiedotuskeskuksen uudistuneet verkkosivut avautuivat
  
  
• SnowShow -talvimatkailumessut 8-11. marraskuuta Budapestissa - mukana myös Rovaniemi ja oikea Joulupukki
  
  
• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) vanhempi tutkija, unkarilainen Bertalan Galambosi sai Tieteenkesyttäjä-palkinnon - palkinto myönnetään henkilölle, joka on tuonut tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa
  
  
• Budapestissa, Petőfi Csarnok -konserttihallissa marraskuussa todellinen Suomi-invaasio: 7.11. Apocalyptica, 20.11. Sonata Arctica ja 27.11. Tarja Turunen
  
  
  
  
• Womex-maailmanmusiikkimessujen tasokkaaseen showcaseen mukaan Sväng ja Alamaailman vasarat (kuvassa)
  
  
• Unkarissa toimivien suomalaisten yritysten lista nyt päivitettynä Finnagoran sivuilla