Vuonna 2007 juhlistetaan Suomen 90-vuotista itsenäisyyttä.
Juhlavuoden avajaisia vietettiin 4. tammikuuta Finlandia-talossa; tasavallan
presidentti
Tarja Halonen oli vuoden virallinen avaaja. Avajaisten lisäksi
kaksi muuta päätapahtumaa ovat heinäkuun 18. päivä järjestettävä uus- ja
ulkosuomalaistapahtuma
SuomiAreena Porissa sekä
Iloinen vartti itsenäiselle Suomelle –tapahtuma
5. joulukuuta 2007 ympäri Suomea.
Juhlavuoden pääteema Me/Vi korostaa yhteenkuuluvuutta ja
nykysuomalaisuuden kaikkia muotoja: kantaväestö ja vanhat vähemmistöt ovat
saaneet rinnalleen uussuomalaiset ja ulkosuomalaiset. Muita teemoja ovat
historia ja tulevaisuus, luonto ja kesä, kieli ja kulttuuri, musiikki, muotoilu
sekä liikunta ja urheilu. Teemojen näkyvyydestä juhlinnassa vastaavat
juhlavuoden yhteistyökumppanit, mm. Finland Festivals ja Helsinki Design Week.
Juhlavuoden
tunnus toteutettiin visuaalisten alojen
opiskelijoille suunnattuna kutsukilpailuna. Kilvan voitti
Taideteollisessa korkeakoulussa
graafista suunnittelua opiskeleva Mikko Luotonen. Luotosen suunnitteleman
tunnuksen on toteuttanut graafikko Timo Kuoppala.

Elinkeinoelämän Valtuuskunta
EVA etsii juniorikumppaneikseen
lahjakkaita opiskelijoita ja nuoria tutkijoita toimintaansa liittyviltä
aloilta, mm. kauppa-, talous- ja yhteiskuntatieteiden sekä kansainvälisen
politiikan alalta.
EVAn
juniorikumppaniksi voi hakea ulkomaisessa yliopistossa
opiskeleva suomalainen tai Suomesta kiinnostunut ulkomaalainen henkilö. Juniorikumppanuus
tarkoittaa pääsääntöisesti ajatustenvaihtoa, ja myös artikkelien kirjoittaminen
EVAn julkaisuihin on mahdollista. Juniorikumppaneille tarjoutuu tilaisuus
osallistua jokasyksyiseen seminaarin, jossa he tapaavat suomalaisia
yritysjohtajia, poliittista johtoa ja eri alojen asiantuntijoita. Kumppanuus
kestää kaksi vuotta. Hakemukset tulee osoittaa suoraan EVAlle
hakuilmoituksessa
kerrotulla tavalla; hakuaika päättyy 15.2.2007.
EVA on suomalaisen elinkeinoelämän rahoittama toimija,
jonka tavoitteena on edistää Suomen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVAlla
on merkittävä rooli elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajien
kohtaamispaikkana.
Maailmanmusiikin konkariyhtye
Piirpauke saapuu Unkariin maaliskuussa. Kiertue alkaa Koillis-Unkarista
Egeristä, jossa Piirpauke esiintyy Maraton Folk -kansanmusiikkifestivaaleilla
17. maaliskuuta. Samana päivänä avataan
Bruno Maximuksen Kummalliset
kansanhuvit –taidenäyttely, ja monenlaista suomalaista oheisohjelmaa on
luvassa. Piirpauke soittaa yhdessä unkarilaisen maailmanmusiikki- ja
jazzkokoonpanon Mirrorworldin kanssa
21.3.
Szombathelyin Kevätfestivaaleilla ja 23.3.
Pécsin
Kevätfestivaaleilla. Kiertueen osatuottajina toimivat
Unkarin Jazzyhdistys ja
Finnagora.
Piirpauke on pitkän linjan yhtye, joka soitti
maailmanmusiikkia jo ennen kuin koko käsitettä oli keksitty. Yhtyeen perusti puhallinsoittaja,
pianisti, säveltäjä Sakari Kukko vuonna 1974. Piirpauke on julkaissut yli 20
levyä, joista tuorein on viime vuonna päivänvalon nähnyt Kalabalik.
Orkesterin riveissä on soittanut lukuisia nimekkäitä muusikoita.
Tämänhetkinen kokoonpano
on Piirpauken pitkäikäisin, monta levyä julkaissut ja lukemattomia
konsertteja soittanut trio. Mukana ovat Sakari Kukko (saksofoni ja muut
puhaltimet), espanjalaissyntyinen Cinta Hermo (laulu, kitara, tanssi)
ja Senegalista
kotoisin oleva Ismaila Sane (perkussiot).

Kuva: Ari Heinonen
Suomessa on jälleen vaalikevät.
Eduskuntavaalien virallinen
vaalipäivä on 18.3.2007. Ennakkoäänestys järjestetään 7.-13. maaliskuuta.
Ennakkoon voi
jälleen äänestää Unkarissakin: Budapestissa,
Suomen suurlähetystössä ennakkoäänestys on
7.-10.3., ja
Pécsin kunniakonsulaatissa järjestetään etelä-Unkarissa asuville
Suomen kansalaisille tilaisuus äänestämiseen 10. maaliskuuta.
Lähestyvät vaalit
näkyvät ja kuuluvat mediassa. Vaalitaistelu on siirtynyt entistä enemmän
verkkoon: puolueet ja ehdokkaat panostavat aikaa ja rahaa tavoittaakseen
äänestäjät internetissä. Suomalaisiin tarttunut bloggausinto näkyy vaalikampanjoinnissa,
monella ehdokkaalla on oma bloginsa. Lisäksi useilla lehdillä on vaaliblogeja,
joissa toimittajat käsittelevät lähestyviä vaaleja sekä niihin liittyviä
ilmiöitä eri näkökulmista. Helsingin Sanomien ja Ilkan blogeissa toimittajat
kirjoittavat yleispoliittisista tapahtumista. Taloussanomien blogi seuraa
vaaleja elinkeinoelämän näkökulmasta, Ilta-Sanomat taas tarkkailee blogissaan politiikan popularistista puolta.
Vaalikoneet
ovat lisänneet suosiotaan vuosi vuodelta. Nyt paitsi media myös monet
kansalaisjärjestöt ovat kehitelleet omat vaalikoneensa. Sopivinta ehdokasta voi
etsiä mm.
Ylen, kehityskysymyksistä kiinnostuneiden
kansalaisjärjestöjen,
nuorten
ja opiskelijoiden tai vaikkapa
MTV3:n vaalikoneen avulla.

Suomen vaaleissa ei ole vielä havaittavissa polarisaatiota,
toisin kuin Unkarissa. "Unkarin vaalikampanjoissa on vuodesta 2002 asti näkynyt
selvänä puoluekentän kahtiajako 'porvareihin' ja 'vasemmistoon'. Viime kevään vaalit olivat
Fidesz-puolueen ja
Unkarin Sosialistipuolueen välinen kaksintaisto", toteaa Unkarin
politiikkaan erikoistunut tutkija
Emilia Palonen. Vaikka toisin pelättiin, myös
pienemmät puolueet - konservatiivinen
MDF ja liberaali
SZDSZ - pääsivät
parlamenttiin ylitettyään vaaditun viiden prosentin äänikynnyksen.
Suomi pitää lujasti kiinni monipuoluejärjestelmästä, vaikka
kokoomuksen kansanedustaja äskettäin ehdottikin keskustan ja kokoomuksen
yhdistymistä. Suomen puolueiden väliset erot ovat pieniä, ja puolueet ajavat
varsin samanlaisia asioita. Työn tekemistä, verojen keventämistä sekä
koulutuksen tärkeyttä korostetaan. Miltei jokainen puolue lupaa pidentää isien
vanhempainvapaata. Lähes kaikki katsovat myös tärkeäksi tuottaa hyvinvointipalvelut - esimerkiksi terveydenhuolto - julkisesti, ei yksityisesti. Unkarissa juuri
sairaaloiden yksityistäminen ja laajat supistustoimet ovat herättäneet paljon
keskustelua.
Unkarissa vaalikampanjointiin liittyi syyttelyä ja
mustamaalaamista. Suomen politiikassa tunteet ovat vähemmän kuumia, vaikka
esimerkiksi energiakysymykset aiheuttavat kiivaitakin kiistoja. "Kuitenkin mustamaalaamisen
sijaan tässä vaiheessa Suomen vaalikampanjaa puhuttaa lähinnä se, kuka perii
kenenkin tunnetun poisjäävän kansanedustajan äänet", sanoo Palonen.
Kulttuurivientiin ja kulttuuripolitiikkaan liittyvän
keskustelun uusiin ulottuvuuksiin kuuluu myös kulttuurin etiikka.
Opetusministeriö
julkaisi viime vuoden lopulla selvityksen
Reilu kulttuuri? Kulttuuripolitiikan
eettinen ulottuvuus ja kulttuuriset oikeudet, jonka kirjoittajat ovat
Hannele
Koivunen ja Leena Marsio. Julkaisu on osa kulttuuriministeri Tanja Saarelan
vuonna 2005 käynnistämää Kulttuuripolitiikan etiikka –projektia.
Projektin tarjoituksena oli kartoittaa kulttuuripolitiikan
eettisiä ulottuvuuksia kulttuurisista oikeuksista lähtien sekä muotoilla
eettisen arvioinnin välineiden suuntaviivoja. Selvityksessä käytetään käsitettä
reilu kulttuuri, joka merkitsee kulttuuristen oikeuksien tasapainoista toteutumista.
Reilun kulttuurin ulottuvuuksia ovat mm. pääsy oman kulttuuripiirin traditioon,
mahdollisuus kulttuuriseen itseilmaisuun sekä kulttuurin rooli
kehitysyhteistyössä.
Julkaisu esittää toimenpiteitä kulttuuripolitiikan eettisten
valintojen näkyväksi tekemiseksi. Tarkoitus on, että kulttuuripolitiikan etiikan
arvioinnin lähtökohtia ja indikaattoreita pohtimaan perustetaan tänä vuonna työryhmä. "Vuosi 2008 on
EU:n kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi. Suomi haluaa
tuoda esille kulttuuripolitiikan eettisiä ulottuvuuksia", Hannele Koivunen
kommentoi Kulttuuripolitiikan etiikka –projektin jatkoa.
Unkarilaisen kirjallisuuden tutkija ja suomentaja,
filosofian tohtori Hannu Launonen on saanut
tämän vuoden István Rácz
–palkinnon. Palkinto luovutettiin 23. tammikuuta Helsingissä.
Hannu Launonen on julkaissut tutkielmia, suomennoksia ja
lehtiartikkeleita unkarilaisesta runoudesta ja proosasta 1970-luvulta lähtien.
Hänelle on myönnetty useita kääntäjäpalkintoja, ja vuonna 1991 hänet kutsuttiin
Unkarin Kirjailijaliiton erityisjäseneksi. Helsingin yliopiston Unkarin
kirjallisuuden dosenttina Launonen on toiminut vuodesta 1989. Lisäksi hän on vuosikymmenten
ajan toiminut aktiivisesti Suomi-Unkari Seurassa.
Hannu Launosen tuoreimmat suomennostyöt ovat
Yhteisessä
sateessa – kuusi unkarilaista runoilijaa -antologia yhdessä Béla Jávorszkyn
kanssa sekä Péter Nádasin
Muistelmien kirja 2 yhdessä Juhani Huotarin kanssa. Molemmat
ilmestyivät viime syksynä.
Kalevalan, Kantelettaren ja Seitsemän veljeksen
unkarintajana tunnetun kääntäjän ja valokuvaajan István Ráczin (1908-1998) mukaan
nimetty tunnustus myönnetään vuosittain sekä Unkarissa että Suomessa. Sen saa
henkilö, joka on merkittävästi edistänyt maiden välisiä kulttuurisuhteita.
Suomessa palkintoa hallinnoi Suomi-Unkari Seura.

Kuva: Merja Viitanen
Erasmus-ohjelmasta on tehty sen
työelämävaikutuksia
tutkiva selvitys. Viime syksynä julkaistun selvityksen mukaan vaihto-opiskelusta ulkomailla ei ole merkittävää etua työnhaussa. "Mitä yleisempää kansainvälisyys
on osana työntekoa ja mitä enemmän opiskelijat hankkivat kansainvälistä
kokemusta, sitä vähemmän Erasmus-vaihdosta on työelämäarvoa opiskelijalle",
selvityksessä todetaan. Tilanne koskee erityisesti EU:n vanhoja jäsenmaita.
Toisesta
selvityksestä kävi ilmi, että Erasmus-apuraha on
liian pieni, jotta vähävaraisimmat opiskelijat voisivat osallistua
opiskelijavaihtoon. Euroopan komissio on peräänkuuluttanut jäsenmailta lisää
tukea Erasmukselle, jotta ohjelmasta voisivat hyötyä muutkin kuin varakkaat
opiskelijat. Tällä hetkellä vajaa prosentti Euroopan korkeakouluopiskelijoista
osallistuu Erasmukseen.
Ylivoimaisesti
suosituimmat Erasmus-vaihdon kohdemaat ovat
Espanja ja Italia. Niiden ulkopuolelta 20 suosituimman kohdeyliopiston joukkoon
mahtuivat vain Berliinin
Humboldt-yliopisto,
Freie Universität Berlin sekä
Lundin ja
Wienin yliopistot. Vaihtoon lähtemään ovat innokkaita erityisesti
espanjalaiset.
Helsingin yliopisto on kymmeneksi merkittävin opettajavaihdokkaita
vastaanottava yliopisto.