Kuvataideakatemian nuoria taiteilijoita Budapestiin tammikuussa
Innovaatiot syntyvät yhteistyössä
Suomen pj-kaudella vauhtia Euroopan innovaatiopolitiikkaan
Ulkomaisille huippuosaajille Suomessa verohelpotuksia
Bioenergia-alan potentiaalia kartoitetaan kevään seminaarissa
Myös Kuvataideakatemian opiskelijat saapuvat esittäytymään
Budapestiin. Heidän teoksiaan nähdään Unkarin kuvataideyliopiston tiloissa
19.1.-10.2.2007. Black Snow and Paper -näyttelyn nuoret taiteilijat edustavat opinahjonsa
kaikkia osastoja: mukana on töitä maalauksen, kuvanveiston, grafiikan ja
tila-aikataiteen aloilta. Oppilaat ovat itse vastuussa projektin eri vaiheista
aina kuratoimisesta ja teosten valitsemisesta ripustukseen ja näyttelyluettelon
suunnitteluun.
Black Snow and Paper heijastaa nykytaiteelle ominaista moniäänisyyttä. "Näiden
teosten suhde taiteilijuuteen on lähtökohdiltaan hyvin erilainen. Se ei silti
heikennä yksittäisten teosten ja niistä muodostuvan kokonaisuuden vaikutusta,
lähestyttävyyttä ja kommunikaativisuutta, päinvastoin. Maailman kokeminen on pirstaloitunut,
tullut moniarvoisemmaksi", kuvailee professori Seppo Salminen opiskelijoidensa
näyttelyä.
Kuva: Jari Silomäki
Seminaaripuhujat vertailivat Unkarin ja Suomen T&K-rahoitusta, listasivat oikeanlaisen innovaatioympäristön tekijöitä ja korostivat yhteistyön tärkeyttä innovaatioiden syntymiselle. Muistutettiin myös, että Euroopan unioni on kiperässä kilpailutilanteessa: Japani ja USA panostavat tutkimukseen ja kehitykseen enemmän kuin EU, ja pelkästään Kiinassa valmistuu 400 000 insinööriä vuosittain.
Suomalaista huippuosaamista seminaariin toivat mm. SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo, Nokian Brysselin edustuston päällikkö Lauri Kivinen sekä johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Unkarilaisia edustivat mm. talous- ja liikenneministeriön innovaatio-osaston johtaja Tamás Balogh ja Kansallisen tutkimus- ja teknologiatoimiston Tivadar Lippényi. Seuraava huipputason seminaari järjestetään maaliskuussa 2007, jolloin pohditaan koulutuksen ja kilpailukyvyn suhdetta.
Innovaatiopolitiikan edistämiseksi Suomen
puheenjohtajisto julkaisi innovaatiostrategian 4. joulukuuta. Sen lähtökohta on
näkökulman laajentaminen innovaatioiden kysyntään: innovaatiopolitiikka saadaan
aidosti vaikuttavaksi vain kehittämällä innovaatioita suosivat markkinat ja
uutta kysyntää. Strategiassa painotetaan erityisesti standardeja, julkisia
hankintoja sekä markkinoiden toiminnan tehostamista. Myös Euroopan Teknologiainstituutin
perustamisella on keskeinen asema.
Marraskuussa julkistettiin tietoyhteiskuntapalveluiden,
liiketoimintojen, teknologioiden ja markkinoiden kehittämiseen keskittyvä Living
Labs –verkosto. Siinä innovaatiopalveluja ja -menetelmiä sekä
testausympäristöjä voidaan kehittää ja tarjota paikallisten ja kansainvälisesti
toimivien yritysten sekä julkishallinnon käyttöön euroopanlaajuisesti. Näin
voidaan saavuttaa globaalisti kilpailukykyisiä eurooppalaisia innovaatioita
sekä kehittää arkea helpottavia tuotteita ja palveluja. Käynnistysvaiheessa mukana
on 20 toimijaa 15 Euroopan maasta. Mukana on myös suomalaisia ja unkarilaisia
toimijoita.
Erityislain uskotaan helpottavan eri alojen huippujen palkkaamista Suomeen. Kovin laajoja joukkoja erityisjärjestely ei koske: veroedusta on nauttinut vuosittain alle 500 henkilöä. Ulkomailta Suomeen saapuviin Suomen kansalaisiin erityislakia ei voida soveltaa.
