Uutiskirje 11/2006

Dreamlands Burn – Nordic Art Show tuo pohjoismaisen nykytaiteen huiput Budapestiin. Taidehallin ainutlaatuinen näyttely avautuu yleisölle 9. joulukuuta ja on esillä 25.2.2007 saakka. Näyttelyyn saapuu 50 taiteilijan ja työryhmän töitä Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Suomalaisista mukana ovat Eija-Liisa Ahtila, Elina Brotherus, Veli Granö, Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen, Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, Mika Taanila sekä taiteilijakollektiivi YKON.

Dreamlands Burn antaa kattavan kuvan pohjoismaisen taiteen nykyhetkestä. Se ei koostu pelkästään perinteisesti pohjoiseen taiteeseen liitetyistä teemoista: melankoliasta, luontosuhteesta, sosiaalisesta hyvinvoinnista, revontulista. Tarkastelun alla ovat esimerkiksi käsitteet 'kansa', 'identiteetti', 'henkilökohtainen' ja 'yhteinen' sekä käsitteiden, metaforien ja ideoiden keskinäiset suhteet. Huolellisesti kuratoidussa näyttelyssä keskeistä on teosten keskinäinen vuorovaikutus. Ohjelmaan kuuluu myös runsas elokuvaosuus luentoineen ja keskusteluineen.

Näyttelyssä nähdään ja kuullaan muun muassa Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Valituskuoro (kuvassa). Taiteilijapariskunnan yhteisprojektissa tavallisten ihmisten arkisista valituksista on tehty kuoroteos, jonka ihmiset itse esittävät. Osansa saavat esimerkiksi aina yhtä ärsyttävät kännykän soittoäänet ja imurin johdon lyhyys. Valituskuoroprojekti on toteutettu neljässä kaupungissa, ja näistä Budapestissä nähdään videot Birminghamin ja Helsingin valituksista. Helsingin valituskuoro nähdään Taidehallin lähellä sijaitsevan Finnagoran ikkunassa. Suomenkielisessä teoksessa on tekstitys unkariksi.

Teatterin tiedotuskeskus ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI järjestivät lokakuussa viikon mittaisen Suomalainen nykynäytelmä kielillä –työpajan. Vuodesta 2000 lähtien pidettyjen työpajojen tarkoituksena on tutustuttaa kääntäjiä suomalaiseen nykyteatteriin ja näytelmäkirjallisuuteen sekä innostaa heitä draaman kääntämiseen. Kääntäjät tekevät suomalaisia näytelmiä tutuksi omalla kielialueellaan, ja näin edistetään suomalaisen draaman vientiä.

Työpajaan otti osaa myös unkarilainen kääntäjä Nóra Falk, joka kääntää parhaillaan Leea Klemolan näytelmää Kokkola. Hän piti työpajaa erittäin hyödyllisenä ja kiinnostavana. Osallistujat olivat saaneet ennakkoon Mika Myllyahon Paniikki-näytelmän ja kaksi Maria Peuran novellia. "Oli mielenkiintoista havaita, kuinka erilaisia näkökulmia osallistujilla oli teksteihin. Yksi ja sama asia saatettiin tulkita hyvinkin eri tavoin", kommentoi Falk. Iltaisin ohjelmassa oli teatteria: osallistujat näkivät esimerkiksi Laura Ruohosen näytelmän Yksinen sekä Pirkko Saision ja Mikko Roihan näytelmän Pienin yhteinen jaettava.

Falk seuloitui näytelmän kääntäjäksi viimekeväisen käännöskilpailun kautta, jonka järjestivät Finnagora, Teatterin tiedotuskeskus ja FILI. Draamakäännöskilpailu toimi lähtölaukauksena Finnagoran koordinoimalle suomalaisen teatterin Finnpad-vientihankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on tehdä suomalaista nykydraamaa tutuksi unkarinkielisellä kulttuurialueella.

Suomessa, metsämaassa, on aina rakennettu puusta. Puurakentaminen ei kuitenkaan ole mennyttä metsäsuomalaisten historiaa, vaan siitä on kehittynyt moderni vientituote. Suomalainen luonnonvara on yhdistynyt muotoiluun, arkkitehtuuriin ja insinööritaitoon. Suomesta on tullut puurakentamisen huippumaa. Puuarkkitehtuurin professori Hermann Kauffman on todennut: "Kun puhutaan puuarkkitehtuurista, puhe kääntyy aina jossain vaiheessa Suomeen."

Huippuosaamisen taustalla on pitkäjänteinen kehitystyö. Tälläkin hetkellä käynnissä on useita hankkeita, esimerkiksi Puurakentamisen edistämisohjelma (2004–2010) ja Wood Wisdom -ohjelmakokonaisuus. Merkittävää on myös korkeatasonen opetus, esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston puurakentamisen koulutusohjelma sekä Oulun yliopiston ja TKK:n Puustudiot. Vuodesta 1994 jaettu Puupalkinto kuvaa puurakentamisen ja -arkkitehtuurin voimakasta esiintuloa ja kehitystä Suomessa. Vuonna 2006 palkinnon sai FMO Tapiola, joka on Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo.

Materiaalina puuta voidaan kuvata ikivanhana tulevaisuuden rakennusaineena. "Puurakentamisella on niin pitkä historia, että sen ominaisuudet sekä vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön tunnetaan erinomaisesti", kommentoi TKK:n puurakentamisen koulutusohjelman koulutuspäällikkö Pekka Heikkinen. Ekologisuuden ja uusiutuvuuden lisäksi puulla on muitakin hyviä ominaisuuksia. "Puu on ainoa materiaali, jota voidaan käyttää kantavan ja eristävän rakenteen lisäksi runkoa täydentävinä rakennusosina, kalusteiden raaka-aineina sekä pintaverhouksina." Materiaalina puu on lämmin paitsi tunnelmaltaan myös fyysisiltä ominaisuuksiltaan: "Tutkimusten mukaan puun pintalämpötila on niin korkea, että asumishuoneiden lämpötilaa voidaan laskea parilla asteella, mistä syntyy merkittävää energiansäästöä", kertoo Heikkinen.

• Uusi verkkogalleria Culture Gallery esittelee suomalaista kulttuuria - ensimmäisenä näyteikkunassa ovat muotoilu ja valokuvataide
  
  
• Suoraan Lapista saapuva Joulupukin kirje ensi kertaa saatavana Unkarissa, Libri-kirjakaupoissa
  

• Debrecenin III Kirjamessujen kunniavieraana Suomi ja ystävyyskaupunki Jyväskylä

• Euroopan elokuvaviikolla 30.11.-10.12. Budapestissä mukana suomalaisia huippuelokuvia: Aki Kaurismäen Laitakaupungin valot ja Claes Olssonin Onnen varjot
  
  
  

• Tampereen, Vaasan ja Lapin yliopistot sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus käynnistävät uuden, kansainvälisen tutkijakoulun korkeakouluhallinnon, -johtamisen ja -talouden tutkijoille – hakuaika jatkuu 12.12. saakka

• Suomalaisen valokuvataiteilija Jari Silomäen herkkä valokuvapäiväkirja My Weather Diary esillä Dorottya Galériassa

• Professori Irma Sulkunen pitää 20. marraskuuta Budapestin Suomen suurlähetystössä esitelmän "Naiset ja eduskuntauudistus Suomessa 1906" - tilaisuudella juhlistetaan suomalaisnaisten poliittisten oikeuksien 100-vuotista historiaa

• Fúzió Rádióssa uusi Suomea käsittelevä ohjelma "Finn Egylet"– ensimmäinen lähetys 19.11. kello 14:00