Keski-Euroopan
suurin musiikki- ja kulttuurifestivaali
Sziget keräsi 385 000
festivaalivierasta Óbudan saarelle Budapestiin. Viikon aikana saarella nähtiin 250 kansainvälistä ja 500 unkarilaista esiintyjää yhteensä yli 60 esiintymispaikalla. Yleisövetonauloja
olivat tänä vuonna etenkin
Radiohead ja
Prodigy. Kiinnostusta riitti myös
mainstreamin ulkopuolelle:
Theater Titanick
-katuteatteriensemblen esitys
Firebirds ihastutti ja keräsi tuhatpäiset
katsojajoukot.
Suomalainen
musiikki esittäytyi tänä vuonna kahden yhtyeen voimin. The Rasmus nähtiin
Szigetissä toista kertaa. Unkarilaisia ja kansainvälisiä festivaalivieraita
kerääntyi kentän täydeltä katsomaan päälavalla energisesti esiintynyttä
suomalaisyhtyettä. Omat tummanpuhuvat faninsa löysi myös HammerWorld-lavalla
soittanut metallikokoonpano Ensiferum. Festivaalivieraiden joukossa suomalaisia
oli ennätysmäärä. Sziget-matkoja järjestävä JookosKookos ja lipputoimisto
Tiketti myivät Suomessa ennakkoon 500 lippua, ja lisäksi sadat omatoimimatkailijat
ostivat lippunsa paikan päältä.
Szigetissä
vieraili kymmeniä suomalaisia musiikkialan ammattilaisia. Finnagora järjesti epämuodollisen
kokoontumisen suomalaisille, unkarilaisille ja kansainvälisille toimijoille sekä
osallistui suomalaisvieraiden yhteyksien rakentamiseen Szigetin johtoon.
Musiikin
ammattilaisten yhteistyö jatkuu syyskuun alussa, kun unkarilainen musiikkikriitikko
osallistuu
Finnish Jazz Weekend -vientitapahtumaan Helsingissä. Vierailu on osa
Finnagoran projektia, jonka tarkoituksena on luoda uusia kontakteja Suomen
ja Unkarin jazztoimijoiden välille ja löytää Unkarista tilaisuuksia suomalaisen
jazzin esittäytymiselle.
Rasmuksen keikalla Szigetissä liehuivat Suomen liput.
Suomalaisille talouselämän toimijoille käynnistetään syyskuussa uusi palvelu. Finnagoran kuukausittain ilmestyvä sähköinen talousuutiskirje Forintti tarjoaa ajankohtaista taloustietoa tiiviissä muodossa, suomen kielellä. Se välittää tietoa markkinoista, eri toimialoista, liiketoimintamahdollisuuksista ja –ympäristöstä, talousalan lakimuutoksista, aluekehitysstrategioista sekä toimialakehityksestä. Kirjeessä tiedotamme myös mahdollisista pitkäjänteisistä yhteistyöprojektitarjouksista ja tarjouspyynnöistä. Tilaajat voivat vaikuttaa Forintin sisältöön ehdottamalla erityisteemoja.
Forintti –talousuutiskirje voi tukea mikro- ja pk-yritysten verkostoitumista, kansainvälistymistä ja vientiponnistuksia sekä toimia apuna hankesuunnittelussa. Sen tarkoituksena on myös madaltaa kielimuuria ja tuoda suomalaisten toimijoiden ulottuville tietoa, joka muutoin on saatavana vain unkariksi. Lähdemateriaalina käytetään luotettavia unkarilaisia talouselämätahoja (mm.
ITD Hungary,
GKI Economic Research ja
Unkarin tietotoimisto MTI). Hyödynnämme myös unkarinkielisiä tilastoja, internet-aineistoja ja yhteistyökumppaneiden toimittamaa materiaalia.
Lisätietoa ja uutiskirjepalvelun hinnaston voit pyytää neuvonantaja
Ferenc Márkusilta (puh. +36 1 4781012) tai johtaja
Hanna Helavuorelta.
Suomi sai kesäkuussa uuden kansallisen innovaatiostrategian. Pääministeri Matti Vanhasen luotsaama
tiede- ja teknologianeuvosto linjaa innovaatiostrategian kesäkuun lopussa julkaistussa raportissaan
Tiede, teknologia, innovaatiot. Raportissa todetaan Suomen panostaneen jo pitkään tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Tämä on vaikuttanut keskeisesti Suomen menestymiseen kansainvälisessä kilpailussa. Talouskehitys on pystytty yhdistämään yhteiskunnan muuhun kehitykseen ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Suomi haluaa säilyttää nämä kansalliset vahvuudet myös jatkossa.
Raportti esittää lähivuosien kehittämisohjelman. Konkreettisina esityksinä nostetaan esiin strategisten huippuosaamisen keskittymien perustaminen, tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittäminen, tutkijanurajärjestelmän luominen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Osaamiskeskittymien perustamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä asioita neuvosto linjaa
erillisessä strategiassa.
Suunnitelminen toteuttaminen vaatii tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista. Hallituksen tavoite on nostaa tutkimus- ja kehitysmäärärahat 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällä hetkellä määrärahoihin ohjataan Suomessa 3,5 % BKT:sta, mikä on selvästi yli Euroopan unionin keskiarvon (1,9 %).
Finnagorassa avautuu
syyskuun 4. päivänä suomalaisen Päivi Reimanin ja unkarilaisen Ildikó Várnagyn
yhteisnäyttely
Merkkejä. Reiman ja Várnagy ovat esiintyneet yhdessä aiemminkin:
vuonna 2004 heidän töitään oli esillä
Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksessa
Helsingissä. Molemmilla taiteilijoilla on ollut lukuisia yhteis- ja
yksityisnäyttelyitä niin kotimaissaan kuin ulkomaillakin. Näyttely on avoinna
5. lokakuuta saakka.
Taidemaalari
Päivi Reimanilta nähdään öljyvärimaalauksista koostuva teossarja Landscape
inside. Reiman tulkitsee teoksissaan mielen sisäisiä, alitajuisia maisemia.
Hänen töissään yhdistyvät maisemamaalaus ja abstrakti värimaalaus.
Kuvanveistäjä
Ildikó Várnagyn työt ovat metalliveistoksia. Muodoiltaan keveät työt
ovat merkkejä, embleemejä veistoksen muodossa, ja niissä on nähty myös
filosofisia teesejä. Várnagy on tunnustettu kuvataiteilija, jolle
myönnettiin Unkarin kulttuuriministeriön korkea-arvoinen Mihály
Munkácsy -palkinto vuonna 1991.
Tänä vuonna
Helsingin juhlaviikoille saapuu unkarilaismuusikkoja niin klassisen musiikin huipulta kuin etnomusiikin maailmasta. Jälkimmäistä kuullaan
Huvila-teltassa 2. syyskuuta.
Mitsoura yhdistää romaniperinteen vahvan osaamisen ja elektronisen musiikin mutta ammentaa selviä vaikutteita myös mustalaiskulttuurin juurilta, intialaisesta traditiosta. Yhtyeen johtohahmo on Mónika Juhász Miczura, taiteilijanimeltään Mitsou, joka eteerisestä olemuksestaan huolimatta säteilee lavakarismaa ja miltei aggressiivista energiaa. Konserttielämyksen takaavat Mitsoun ainutlaatuisen lauluäänen lisäksi nelihenkisen yhtyeen taitavat soundit sekä liveanimaatiot.
Pianisti András Schiffin kansainvälistä mainetta nauttiva monivuotinen Beethovenin sonaattisarja jatkuu Juhlaviikoilla. Tänä vuonna Schiff soittaa Finlandia-talossa kaksi konserttia:
ensimmäisen ohjelmassa ovat muiden muassa Myrsky- ja Waldstein -sonaatit,
jälkimmäisessä kuullaan mm. Appassionata sekä Les Adieux. Konsertit kuuluvat Schiffin kansainväliseen projektiin, jonka aikana hän soittaa säveltäjämestarin kaikki pianosonaatit.
Tampereen teatterikesän kansainvälisessä ohjelmistossa nähtiin tänä vuonna Unkarin nykyteatterin taiteellista huippua.
Katona József –teatterin produktio
Olemattomiinjauhettu (Ledarálnakelt
űntem)
saapui Tampereelle
Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen tukemana. Esitys tarjosi äärifyysistä, karnevalistista teatteria. András Vinnain ja Viktor Bodón käsikirjoitus perustuu väljästi Franz Kafkan Oikeusjuttuun. Esityksessä nähtiin hengästyttävänä keitoksena Kafkan tekstejä, Hollywood-elokuvien ja tv-mainosten repliikkejä, psykoanalyysin ja marxismin teoriaa, sirkusta ja kabareeta.
Teatterikesän monipuolisessa ohjelmassa oli mukana
keskustelu unkarilaisen teatterin lähihistoriasta, nykyhetkestä sekä draaman tilasta Unkarissa. Keskustelijoina kuultiin Katona József –teatterin edustajien ja muiden teatteriasiantuntijoiden joukossa myös
Krétakörin dramaturgi
Anna Merényiä. Hän vieraili Tampereella
Finnagoran teatterivientiprojektin puitteissa. Teatterikesän lisäksi Anna Merényi tutustui
Teatterikorkeakouluun ja luennoi opiskelijoille ja opettajille unkarilaisesta teatterista.
Opetusministeriön tukeman projektin tavoitteena on ryhtyä rakentamaan suomalaiselle nykydraamalle viennin tukiverkostoa Unkariin ja naapurimaihin.
Tamás Keresztes on saanut lukuisia palkintoja roolistaan Olemattomiinjauhetussa. (Kuva: Imre Varga)
